Vaalipaneelikysymyksiä ja materiaalia

Riittävä toimeentulo ei ole sitä, että avustajan kanssa on lähdettävä ruokajonoon.
Koti ei ole sitä, että joutuu asumaan siellä, minne milloinkin määrätään. 
Uuden hallituksen on turvattava kehitysvammaisten ihmisten oikeudet!

Tukiliitto vaatii uudelta hallitukselta toimeentulon ja asumisen tekoja, jotta kehitysvammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa. Tukiliiton hallitusohjelmatavoitteet pohjautuvat Suomea sitovaan ja velvoittavaan YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. 

Olemme koonneet tälle sivulle valmiita kysymyksiä kehitysvammaiselle ihmiselle ja hänen läheisilleen tärkeistä kysymyksistä.

Vaalipaneelikysymyksiä:

Miten turvaat kansanedustajana, että asiakasmaksut eivät kohtuuttomasti rasita paljon palveluita käyttäviä ihmisiä?

TAUSTATIETOA:

Kaikkien vammasta johtuvien välttämättömien palveluiden tulee vammaislainsäädännön yleisen periaatteen mukaisesti olla vammaiselle henkilölle maksuttomia. Sosiaali- ja terveydenhuollosta perittävien maksujen on oltava kohtuullisia, jotta ne eivät tule palveluiden käytön esteeksi. Kehitysvammaisten ihmisten tulee saada sosiaali- ja terveyspalveluissa vamman aiheuttaman lisäpalvelun osuus maksutta normaalisuusperiaatteen mukaisesti.

Pienituloiset henkilöt käyttävät suhteellisesti suuremman osuuden tuloistaan asiakasmaksuihin kuin suurituloiset. Näillä henkilöillä on yleensä myös muita enemmän esimerkiksi lääkekustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen merkittävä vaikutus syvään köyhyyteen on huomioitava ja asiakasmaksut on pidettävä kohtuullisella tasolla. Lainsäädännöllä on säädettävä vähimmäiskäyttövaroista eli siitä, mitä asiakkaalle tulee jäädä maksujen jälkeen käyttöönsä. Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin arvon on oltava riittävät sekä laadun että määrän näkökulmasta.

Miten varmistat kansanedustajana kehitysvammaisten ihmisten riittävän toimeentulon?

TAUSTATIETOA:

Perusturvaetuuden tason tulee olla riittävä turvaamaan toimeentulo koko elämän ajaksi. Kehitysvammaiset ihmiset muodostavat merkittävän joukon ihmisistä, joiden tulot ovat alle minimibudjettiköyhyysrajan. Perusturvan tasoa tulee nostaa ja tavoitteena tulee olla eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen.

Työkyvyttömyyseläke/takuueläke on tärkeä perusturvaetuus kehitysvammaisille ihmisille. Täydessä työkyvyttömyydessä on otettava käyttöön lineaarinen malli, jossa työkyvyttömyyseläkkeen ja työnteon yhdistäminen on käytännössä mahdollista ja kannattavaa.

Nykyinen toimeentulo- ja palvelujärjestelmä ei tue vammaisten lasten perheitä riittävästi. Perusturvaetuuksien tulee reagoida perheiden muuttuviin elämäntilanteisiin. Joustavan perusturvan tulee mahdollistaa vammaisen lapsen vanhemmille ja perheille joustavia siirtymisiä eri tilanteiden välillä esimerkiksi lapsen hoidontarpeen muuttuessa, palveluiden saatavuuden ongelmissa, työstä omaishoitajaksi siirryttäessä, omaishoidontuen päättyessä tai työelämään palattaessa pitkän omaishoitojakson jälkeen.

Miten vaikuttaisit kansanedustajana siihen, että kehitysvammaisilla ihmisillä olisi aitoja vaihtoehtoja työtoiminnalle, palkattoman työtoiminnan lisäksi tai rinnalla?

Miten vaikuttaisit kansanedustajana työhönvalmennuksen saatavuuteen (koko Suomessa, ei vain suurimmissa kaupungeissa)?

TAUSTATIETOA:

Moni kehitysvammainen suomalainen suorittaa työtoimintaa tavallisella työpaikalla. Hän tekee tuottavaa työtä, mutta sosiaalihuollon palvelun asiakkaana, ei oikeana työntekijänä työsopimuksineen. Hän ei saa avotyöstä palkkaa, ei työsuhteeseen perustuvaa turvaa ja oikeuksia.

Meidän vaatimuksemme on, että palkattomana tehtävän, tuottavan työtoiminnan on oltava vapaaehtoisuuteen perustuva valinta. Työntekijällä on oltava vaihtoehtoja ja aito mahdollisuus valita. Aitoa valinnan mahdollisuutta ei ole ilman työhönvalmennusta ja palkkatyöllistymisen tukea. Avotyön tulisi jatkossa olla vain määräaikainen, palkkatyöhön pääsemistä edistävä palvelu.

Tuetun työn työhönvalmennuksesta tulee säätää työelämäosallisuutta koskevassa lainsäädännössä.

Työhönvalmennuksen on oltava IPS-mallin mukaista, näyttöön perustuvaa toimintaa. Tuloksellisen työhönvalmennuksen laatukriteerejä ovat:

1. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi.
2. Palvelu on avoin kaikille niille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on palkkatyö.
3. Työn etsintä on aktiivista ja ripeää.
4. Asiakkaan työpaikkaan liittyvät valinnat ja toiveet ovat kaiken lähtökohta.
5. Työllistyvä henkilö saa riittävän pitkän ja yksilöllisiä tarpeita vastaavan työhönvalmennuksen sekä tuen työtehtävistä suoriutumiseen.
6. Työhönvalmennus tekee yhteistyötä muun palvelujärjestelmän kanssa.
7. Taloudellisia tukia ja etuuksia koskeva neuvonta ja ohjaus sisältyvät työhönvalmennukseen.

Lisätietoa: verneri.net/yleis/tuloksellinen-tyohonvalmennus

Miten vaikuttaisit kansanedustajana siihen, että päivätoiminta on riittävän laadukasta niille vammaisille ihmisille, jotka eivät halua tai kykene työhön?

TAUSTATIETOA:

Moni kehitysvammainen ihminen ei halua tai kykene työhön. Vaihtoehtona on oltava mahdollisuus osallistua toimintaan, jonka itse kokee mielekkääksi ja joka tukee ihmisten osallisuutta.

Osallisuutta tukeva toiminta, kuten päivätoiminta, sisältää ainakin:

1. Tukea valintojen ja suunnitelmien tekemiseen
2. Tukea muutoksiin ja siirtymävaiheisiin
3. Tukea lähiyhteisöihin liittymiseen
4. Tukea opintoihin pääsemiseen
5. Tukea mahdollisimman suuren itsenäisyyden saavuttamiseen
6. Tukea terveyteen ja hyvinvointiin
7. Tukea ammatillisiin opintoihin ja työhön pääsemiseen
8. Tukea itseilmaisuun ja luovuuteen
9. Tukea merkityksellisissä sosiaalisissa rooleissa toimimiseen
10. Tukea palvelujen sisältöihin ja toimintatapoihin vaikuttamiseen

Lisätietoa: www.verneri.net/yleis/osallisuuden-ja-tyon-laatukriteerit

Miten vaikuttaisit kansanedustajana siihen, että avohuollon palvelut ovat yksilöllisiä?

TAUSTATIETOA:

Palvelut on hankittava yksilöllisesti eikä massaratkaisuja voi tehdä. Ihmisen on itse saatava päättää, missä ja miten hän asuu sekä kenen kanssa.

Tarvitaan lisää asenteiden muutokseen tähtäävää koulutusta ja asiakkaan tarpeista lähtevää palvelukulttuuria. Palvelujen järjestämisvastuussa olevien tahojen on huolehdittava asiakaslähtöisesti palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja oikeasta kohdentumisesta. Palvelukulttuurin muutoksen edellytyksenä on asiakkaan palvelutarpeen huolellinen arviointi, yksilöllinen palvelujen suunnittelu ja palveluohjaus.

Palvelujen järjestämisestä vastaavien tahojen on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden toimialojen päätöksentekijöille ja esihenkilöille ja vammaispalveluja toteuttaville lähityöntekijöille järjestetään koulutusta asenteiden ja työtapojen muuttamiseksi.

Kokemusasiantuntijat itse on otettava mukaan arvioimaan palveluiden yksilöllisyyden toteutumista.

Tutustu Asumisen tekoja -sivustoon.

Miten vaikuttaisit kansanedustajana siihen, että  hyvinvointialueille saadaan riittävä osaaminen yksilöllisistä palveluiden järjestämistavoista nykyisten massahankintojen tilalle?

TAUSTATIETOA:

On varmistettava, että hankintoja tekevät tahot tuntevat palvelujen järjestämisen lähtökohdan, eli ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisen. Hankintamenettelyillä ei saa sivuuttaa yksilön oikeuksia esimerkiksi asumisen palveluita järjestettäessä. Lisäksi vammaisten ihmisten tulee aina olla itse mukana, kun suunnitellaan palveluiden järjestämistä ja hankintaa.

Perustuslaki ja sisältölainsäädäntö ovat aina ensisijaisia suhteessa menettelytapalakina käytettyyn hankintalakiin. Sisältölainsäädäntö pitää sisällään vammaisen ihmisen oikeuden saada yksilölliset, tarpeisiin vastaavat palvelut. Menettelytapa palveluiden järjestämiseen on valittava sen mukaisesti, että palveluiden tavoitteet ja sisältö toteutuvat asianmukaisesti. Joissain tilanteissa tämä tarkoittaa sitä, että hankintalain mukaisia kilpailutusmenettelyjä ei voi käyttää. Vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan välttämättömän avun ja tuen järjestämisen tilanteet ovat tyypillisesti tällaisia.

Miten näet vammaisten lasten aseman Suomessa? Miten vaikuttaisit siihen, että heidän oikeutensa toteutuvat?

TAUSTATIETOA:

Perheiden on saatava riittävä ja oikea-aikainen tuki arkeensa. Perhettä on kuultava ja palvelut järjestettävä niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla perheen jaksamista ja hyvinvointia.

Vammaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja opetukseen lähipalveluna sekä lapsen kehitystä edistäviin kuntoutus- ja muihin erityispalveluihin. Perheiden jaksamista sekä perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamista tukevia lyhytaikaisia, uudenlaisia ja joustavia palveluja tarvitaan lisää.

On kehitettävä pienryhmäkotiratkaisuja niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan. Pienryhmäkoteja ei pidä sijoittaa muiden palvelujen yhteyteen, vaan niiden on oltava tavallisilla asuinalueilla ja vastattava mahdollisimman pitkälle normaaleja asumisolosuhteita. Keskeistä on turvata palvelujen jatkuvuus. Lapsen perusturvallisuus ja kiintymissuhteen muodostuminen vaarantuvat, jos häntä hoitavat työntekijät vaihtuvat usein.

Lastensuojelun palveluihin tulee turvautua vain sellaisessa tilanteessa, jossa on tosiasiassa kyse lapsen lastensuojelun tarpeesta. Toki nämä palvelut tulee tarpeen mukaan olla yhdenvertaisesti myös vammaisten lasten saatavilla, minkä lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä vammaispalvelujen ja lastensuojelun välillä.

Mitä muutoksia tarvitaan, jotta kehitysvammaiset ihmiset pääsevät yhdenvertaisesti yleispalveluihin, kuten terveydenhuollon palveluihin?

TAUSTATIETOA:

Vammaisten ihmisten pääsyn yleis- ja erityispalveluihin ja kohtelun niissä on oltava yhdenvertaista muiden palvelujen käyttäjien kanssa. Yleispalveluiden ensisijaisuutta vahvistetaan osana palvelujen kokonaisuutta ja osana lainsäädännön uudistamistyötä. Toimiva yhteys erityispalveluihin on varmistettava.

Erityispalveluilla täydennetään yleispalveluja. Yleispalveluissa tarvitaan monialaista ja moniammatillista osaamista, sujuvaa yhteistyötä ja toimivia konsultointipolkuja erityispalvelujen kanssa sekä yksilöllistä palvelujen räätälöintiä. Asiakkaiden kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan uusia työkäytäntöjä ja moninaisia palveluja kuten vertaistukea, verkkopalveluja ja matalan kynnyksen yksiköiden tarjoamaa liikkuvaa apua sekä eri ammattiryhmien välistä tiivistä yhteistyötä.

 

Lataa ja tallenna Word-pohja, johon voit lisätä tiedot järjestämästäsi tapahtumasta:

Vaalitapahtuma (docx)